Poikkeukselliset olosuhteet luovat erityispiirteitä johtamiselle. Poikkeukselliset olosuhteet ja toimialojen murrokset tarjoavat aina merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia rohkeille ja näkemyksellisille organisaatioille.
Julkaistu: PROJEKTITOIMINTA 1/2020
Murroksessa vaarana on toistaa samat virheet kuten aiemmin:
taloudellisen toimintaympäristön vaikutusten ymmärtäminen ja hyväksyntä
uudistumiskyvykkyyden alimitoittaminen, jämähtäminen johtamaan vain vuoden tulosta
kehittämisen tiekartan keskittäminen liiaksi operatiiviseen tehokkuuteen ja ”pakko tehdä” -asioihin
kyvyttömyys priorisoida kasvun, uudistumisen ja kilpailukyvyn kannalta kriittisiin projekteihin sekä varmistaa niiden onnistuminen
riittämätön ymmärrys muutosjohtamisen panostuksen tarpeesta – johtamiskyvykkyys.
Jo vuonna 2014 toin esille Talouselämän artikkelissa (21.10.2014) näkemykseni siitä, että projektipäälliköt ovat mielestäni aidosti parhaimmillaan johtamisen ammattilaisia. Artikkeli
kertoi erään asiakkaan kokemuksista työn unohdetuista sankareista – projektipäälliköistä. Nyt vuosia myöhemmin voin todeta, että olen saanut etuoikeuden olla uudistamassa ja tukemassa Suomea nousuun eri murrostilanteissa.
Juuri nyt on erinomaiselle johtamiselle tilaa. Kauppalehti kirjoitti 8.6.2020: ”Hän toteaa kutsuvansa tehtävää omalta osaltaan nimenomaan projektiksi”, viitaten Matti Vanhasen valintaan valtiovarainministeriksi. Samasta pestistä MTV kirjoitti Juha Sipilän puhuneen tehtävästä. Eri näkökulma siis vastuulliseen ja haastavaan tehtävään – murrokset luovat erityispiirteitä johtamiselle.
Poikkeukselliset olosuhteet ja vaativat muutostilanteet edellyttävät rohkeutta johtaa:
Jämäkkyyttä
Päätöksentekokykyä
viestintätaitoja
uudistumis- ja muutosjohtamiskyvykkyyttä
kykyä johtaa projekteja kohti tulevaisuutta.
Aliarvostettu johtamiskyky
Tässä ajassa, jossa innovaatiot, tuloksellisuus, läpinäkyvyys ja johtaminen ovat alati arvostelun kohteena, on johtamiskyky erityisessä tarkastelussa. Sankarin viittaa tarjotaan projektin aikana, mutta todellinen onnistuminen mitataan projektin päättymisen jälkiarvioinnin yhteydessä.
Muutosjohtajan paikka ei ole helppo, mutta koukuttava mahdollisuus koetella johtamiskykyään.
Monesti merkittävät muutosjohtamisen paikat ovat kuin heitto kylmään veteen. Usein kuulee sanottavan ”epäonnistu nyt ensin, niin katsotaan, tarvitaanko tukea”. Ja näin on ikävä kyllä käynyt useammalle muutosjohtajalle ja käteen on jäänyt eropaketti + säkillinen arvokasta kokemusta.
Projektin johtamisen ammattilainen on SIG-17:n keskiössä , mutta matkaa on vielä todellisen arvostuksen saavuttamiseksi ja tunnistetuksi ammattikunnaksi – olemme kuitenkin jo lähempänä tätä visiota ja matka jatkuu!
Aliarvostuksesta ammattiin
Jokaisen projekti- ja kehittämistyötä tekevän urapolku on erilainen ja olen usein nähnyt siihen liittyvän voimakkaasti henkilökohtainen tahto vaikuttaa, kehittyä ja onnistua sekä luoda menestystarinoita. Kun johtamisosaamista tarkastelee erilaisten projektien ja henkilökohtaisten ominaispiirteiden näkökulmasta, niin usein esille nousevat samat tunnetut menestystekijät.
Asioita, joita organisaatiot harvemmin tulevat ajatelleeksi: henkilöprofiilivalinnat rekrytoinnissa, oikeat ihmiset oikeanlaisiin projekteihin sekä projektitiimien ja -verkostojen ryhmädynamiikka.
Edellä mainittuja tekijöitä pohdittaessa projektien johtamisen ja projektiammattilaisten osalta voidaan päätyä hyvinkin erilaisiin johtamiskykyihin.
Projektipäivillä 2019 SIG-17 -seminaarissa käsiteltiin erilaisia projektityyppejä ja niihin liittyviä osaamisvaatimuksia ja odotuksia. Kiinnostavaa oli havaita, kuinka erilaisia johtamiskyvykkyyksiä tarvittiin eri projektityypeissä. Tiettyjä yhtäläisyyksiä näistä löytyi myös.
Nostaisinkin esille projektiammattilaisten 10 osaamista mukaillen IPMA:n Competence Baseline
® -standardia:
Hallintotapa
rakenteet ja prosessit
vaatimukset ja tavoitteet
suunnitelma ja hallinta
riski ja mahdollisuudet
sidosryhmät
johtaminen
tiimityö
henkilökohtainen
viestintä
itsereflektio ja itsensä johtaminen sekä suhteet ja sitoutuminen.
Mm. näihin teemoihin SIG-17 kiinnittää huomiota tulevina vuosina. Vuosina 2020–2021
keskiössä ovat projektiammattilaiset sekä IPMA Project Excellence -malli. Tavoitteena on luoda projekteille paremmat onnistumisen edellytykset, parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä verkostoituminen.
Julkaistu: PROJEKTITOIMINTA 1/2020
Jori Kosonen, Senior partner, Talent Vectia
IPMA Global Award Asessori ja sertifioitu ohjelma- ja salkunhallintakonsultti (PPMC)
SIG-17 Project Excellence -ryhmän vetäjä
Comments