top of page
Jori Kosonen

Mistä tunnistaa hyvät projektitaidot ihmisten kanssa työskenneltäessä?

Ihmisten keskuudessa tarvittavia projektitaitoja voidaan arvioida monesta suunnasta ja näkökulmasta. Psykometriset mittarit, kehityskeskusteluissa asetettavat tavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta, asiantuntijoiden sertifikaatit, riskien hallinta, projektin aikataulussa ja budjetissa pysyminen, asiakastyytyväisyys ja -sitoutuneisuus, työhyvinvointi ja palvelua tuottavan tahon maine. Maailma on moninainen ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Edellä olevat esimerkit kuvaavat lähtien henkilökohtaisista ominaisuuksista, taidoista ja kyvyistä johtamisen ja vuorovaikutuksen, kommunikaation ja mielikuvien maailmaan.


EMBA alumni tilaisuudessa äskettäin kuuntelin filosofi Esa Saarista, joka avasi ovea meille ´ajattelun ajattelu´- tematiikalla mahdollisuuksien maailmaan. Ytimessä on oman havainnoinnin ja virittäytymisen taito kontaktissa muihin ihmisiin ja osuvan sanoituksen käyttö vuorovaikutuksessa. Omien kokemusten kautta peilaaminen ja pysähtyminen ajattelun äärelle antavat rajattomat mahdollisuudet rakentaa niin oman hyvinvoinnin kuin rikastavan verkoston luomaa ympäristöä itsellemme ja muille.


Mitä tällä kaikella on tekemistä projektimaailman kanssa?


Ihmisten osa projekteissa kaiken teknologian ohella on vielä toistaiseksi merkittävää. Vauhti kiihtyy kuin sähköautoissa, mikä tarkoittaa, että reagointiaika lyhenee meidän ihmisten kognition säilyessä suhteellisen samanlaisena sukupolvesta toiseen.


Tätä ristiriitaa varten tarvitaan ajattelun äärelle pysähtymistä. Joku voi johtaa lukuisia ihmisiä tai tiimejä mutta todellisuudessa ihminen johtaa ainoastaan omaa ajatteluansa ja toimintaansa. Projektimaailmassa verkostot ja ihmisen väliset vuorovaikutussuhteet ovat tärkeitä oppimisen, kehittämisen / kehittymisen ja onnistumisen kannalta.


Sen ohella, että opitaan ohjelmien ja uusien digityövälineiden käyttöä, yhtä tärkeänä pidän jokaisen henkilökohtaista taitoa käyttää omaa aivokapasiteettia ja ajattelun työkaluja.


Ajattelun haastaminen voi tapahtua projektipäälliköiden ja projektilaisten yhteisissä tiimeissä arjen työn äärellä. Erikseen ei tarvita pitkiä koulutuspäiviä, joista jää mieleen pahimmassa tapauksessa vain hyvät vitsit tai tarjoilut.


Tunnistaminen, tajuaminen, tiedostaminen, hahmottaminen, havainnoiminen, mieltäminen, tarkasteleminen, tutkiminen ja kokeileminen – siinäpä ajattelun avaimia


Projekteissa rakennetaan muutosta. Muutoksen yksi keskeisimmistä inhimillisistä tekijöistä on tietoisuus. Kuinka helposti me menemme autopilotilla, niin kuin ennen. Emme opi virheistämme ja poisoppiminen on haastavaa ja vaikeaa, vanhoista toimintatavoista luopuminen tuottaa tuskaa.


Projektijohtamisen näkökulmasta ei johtaminen ole pelkästään projektipäällikön johtamaa toimintaa. Kyse on tänä päivänä yhä enemmän taidoista johtaa dialogia ammattilaisten, asiakkaiden ja sidosryhmien välillä sekä jokaisen osallisen taidosta olla toimivan verkoston jäsenenä.


Miten varata itse kullekin aikaa ajatella esimerkiksi seuraavien tärkeiden kysymysten äärelle: Mitä odotan itseltäni tässä työssä? Mitä minulta odotetaan tässä työssä? Valmentavan johtamisen elementit lähtevät itsestä. Ensin kannattaa haastaa itsensä ja sen jälkeen ottaa haltuun projektitaitoja tiimin kanssa yhdessä. Lopputuloksena on myönteiset signaalit arjen pöhinässä ja ennen kaikkea pienistä onnistumisista syntyvä hyvä yhteinen muutosmatka.


Tuula Nurmiluoto

Certified Business, Leadership & Team Coach – ICF & EMCC



Comentários


bottom of page