Ammattimainen projektitoiminta vaatii sekä yksilöiden että organisaation kehittämistä. Projektiyhdistyksen uusi SIG-17 Projektipäällikkyys ammattina -ryhmä rakentaa systemaattisia askeleita, joilla projektit onnistuvat ja projektinjohtaminen ammattina saa uutta merkityksellistä sisältöä.
Julkaistu: Projektitoiminta 1/2013
Hyvä kippari on kullanarvoinen asia merellä. Pelkkä kippari ei kuitenkaan voi taata menestyksekästä merimatkaa. Kipparin lisäksi tarvitaan ammattitaitoista tiimiä, selkeää tiimin
roolitusta, sopivan ja soveltuvan toimintamallin sekä tilannetajua.
Samalla tavoin ammattimainen projektikulttuuri on monien tekijöiden summa. Jos yritys haluaa onnistua kerta toisensa jälkeen projekteissa, täytyy sen kehittää kokonaisvaltaisella otteella
sekä organisaation että yksilöiden projektitaitoja. Monet organisaatiot panostavat kiitettävästi
yhteen tai kahteen keskeiseen projektitoiminnan osa-alueeseen, mutta harva kehittää systemaattisesti kaikkia tarvittavia alueita. SIG-17 ottaa vastaan haasteen ja haastaa organisaatioiden johtoryhmät ja kehitysjohdon nostamaan vaatimustasoaan – onnistuneet projektit kilpailukyvyn tukijalaksi.
Projektiyhdistyksen uusi SIG-17 soveltaa parhaita konsepteja ja kehittää systemaattista lähestymistapaa, joka nostaa suomalaisen projektitoiminnan uudelle, ammattimaiselle tasolle. Ammattimaisuus on entistä tärkeämpää siksi, että yhä useamman yrityksen ja myös julkisen organisaation toiminta on muuttunut projektimaiseksi.
Kaikki projektit onnistuvat Yhdysvaltain edesmennyt presidentti John F. Kennedy halusi aikanaan viedä ihmisen kuuhun. SIG-17 on ottanut yhtä kunnianhimoisen tavoitteen: kaikki projektit onnistuvat. Huikea tavoite johtaa kysymykseen: miten tämä olisi mahdollista? Ainakin yksi vastaus on, että Suomessa pitää olla yhtenäinen käsitys siitä, millaista on ammattimainen
projektitoiminta ja projektin johtaminen. Nyt tuollaista käsitystä ei ole, vaan eri organisaatiot ja eri ihmiset hoitavat projekteja kukin hieman omalla tavallaan. Tähän SIG-17 ryhmä haluaa muutoksen.
Projektitoiminnan yleistyminen on vain yksi syy siihen, että maassa tarvitaan yhteinen
näkemys ammattimaisesta projektijohtamisesta. Standardien tarvetta lisää myös se, että yritykset toimivat yhä enemmän verkostomaisesti. Jos jokaisella verkoston yrityksellä on oma käsityksensä projektinjohtamisesta, on luvassa paljon haasteita.
Ammattimaisuuden tarve kasvaa projekteissa:
Toimintaympäristön muutokset nopeutuvat, ja reagointikyky edellyttää projektimaisempia vakioituja toimintamalleja
Projektijohtamisen merkitys strategian toimeenpanossa kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa
Projektimaisuus lisääntyy, projektitoiminnan rooli kasvaa
Portfoliot ja strategisten hankkeiden johtaminen lisääntyy
Organisaatiossaan ei ole riittävästi osaamista strategisten hankkeiden toteuttamiseksi
Organisaation kyky viedä läpi strategiasia hankkeita on paras, joilla
ovat yhtenäiset käytännöt projektien johtamiseen
projektien vetäjät ovat ammatillisesti pätevöityneitä projektipäälliköitä
projektipäällikön johtamisosaaminen vastaa projektien vaatimustasoa
Samalla tavoin standardien tarvetta kasvattavat muun muassa lisääntyneet kustannuspaineet, koventunut kilpailu ja ihmisten lisääntynyt liikkuvuus. Uuden projektiammattilaisen palkkaamista helpottaa, kun on yhtenäinen käsitys, mitä ammattimaisuus tarkoittaa. Samoin työntekijän on helpompi uida uuteen organisaatioon, jos toimintatavat rakentuvat yhteiselle perustalle. Tuota perustaa SIG-17 tulee rakentamaan muun muassa vahvistamalla urapolkumalleja ja menetelmiä organisaation toimintamallien kehittämiseksi.
Standardien kehittäminen ei johda siihen, että kaikki yritykset toimisivat jatkossa samalla tavalla kaikissa projekteissa. Standardit rakentavat kuitenkin yhteisen pohjan keskustelulle ja toiminnalle. Reitiltä voi poiketa vasta, kun se on olemassa.
Uuden projektiammattilaisen palkkaamista helpottaa, kun on yhtenäinen käsitys, mitä ammattimaisuus tarkoittaa
Vahva pohja kehitystyölle
SIG-17 ponnistaa monessa mielessä vahvalta perustalta. Suomessa toimii mittava joukko suuria yrityksiä, joilla on vuosikymmenien projektihistoria. Mm. Pöyryn ja ABB:n kaltaiset yritykset ovat tehneet jättimäisiä projekteja eri puolilla maapalloa.
Toisen tärkeän pohjan standardeille luovat kansainväliset mallit. Esimerkiksi kansainvälisen
projektiyhdistyksen IPMAn ja brittiläisen sisaryhdistyksen APM:n raamit ovat oiva lähtökohta kehitystyölle. Kansainvälinen ajattelutapa on hyvä lähtökohta, koska projektit ovat yhä useammin kansainvälisiä.
APM:n Five Dimensions of Professionalism-konseptissa ammattimaisessa toiminnassa
on viisi keskeistä ulottuvuutta. Tarvitaan yhtenäiset projekti-/hanke/-portfoliohallintamenettelyt, projektipäällikön ydintaidot, projektiammattilaisten
urapolut kehittymistä varten, organisaation kehittämis- ja koulutustuki sekä yhteiset
eettiset näkemykset. Näistä oli jo esimakua esimerkiksi APM:n Julie Leggen artikkelissa
Projektitoiminta 2/2012 lehdessä.
Five Dimensions -konseptin erityisvahvuus on juuri kokonaisvaltainen näkemys, jota noudattamalla projektitoiminnan kehittämisaktiviteetit tukevat toisiaan. Kun toimintaa kehitetään holistisella otteella, syntyy yhteinen näkemys koko organisaation projektitoiminnan tasosta. Nyt eri tehtävissä toimivat ihmiset katsovat toimintaa hieman eri näkökulmista, jolloin maisema ja toimenpiteet näyttävät erilaiselta.
Yhteisen näkymän puute konkretisoituu arjessa käytännön asioissa, jotka vaikuttavat projektin onnistumiseen merkittävästi. Kitkaa syntyy yhä projektin perusasioissa kuten tehtävien suunnittelussa, projektitoimitusten oikeellisuudessa ja täsmällisyydessä sekä tiedottamisessa toimitusprosessin aikana. Lisäksi oikea johtamisosaaminen projektien vaativuustasoon nähden on havaittu olevan yksi ratkaiseva tekijä. Kun näissä asioissa päästään yhteisymmärrykseen,
ollaan onnistumispolun alussa.
Kokonaisvaltainen projektitoiminnan ja osaamisen kehittäminen nostaa myös projektihenkilöstön ammatillista arvostusta – on aika nostaa sen tasoa merkittävästi.
Kansallinen kehitystyö on ottamassa merkittävän uuden askeleen. SIG-17 aloittaa toimintansa järjestäytymällä toukokuussa 2013 ja ensimmäinen merkittävä välietappi on vuoden 2014 elokuussa.
Julkaistu: Projektitoiminta 1/2013
Jori Kosonen on Senior Partner Talent Vectiassa ja uuden SIG-17. Projektipäällikkyys ammattina
-ryhmän vetäjä. Jori on toiminut yli 20 vuotta konsulttina projektijohtamisen, portfoliohallinnan ja PMO:n toiminnan alueella. Vahvan johtamiskokemuksen omaavana hän on toiminut lukuisten yritysten valmentajana ja sparraajana.
Tavoitteena on luoda uudenlaiset menettelytavat organisaatioiden projektikulttuurin ja projektijohtamisen ammatilliseen kehittämiseen – tässä kehityksessä olemme edelläkävijä”, sanoo Jori Kosonen.
Comments